Muuttoliiketutkijoiden mukaan Suomessa on käynnissä suurin muuttoaalto sitten 1970-luvun. Nyt liikekannalla ovat nuoret, alle 35-vuotiaat, joiden elämä ei ole vielä täysin vakiintunut tiettyyn paikkaan. Muuttovoittoisia alueita ovat isot kaupungit ja niiden lähialueet, pienet kunnat pohjoisessa ja idässä autioituvat sen sijaan yllättävän nopeasti. Sama ilmiö on käynnissä muuallakin Pohjoismaissa ja puhutaankin harmaasta tsunamista, jonka myötä syrjäseuduille jäävät ovat useimmiten eläkeläisiä eikä nuoria enää sinne jää huonojen tulevaisuuden näkymien vuoksi.

Suuri aalto

Monien autioituvien kuntien tulevaisuuden näkymät ovat synkät, sillä tulevan 15 vuoden aikana satojentuhansien asukkaiden arvioidaan suuntaavaan suuriin kaupunkeihin ja tämä tulee todennäköisesti lakkauttamaan osasta kunnista toiminnan lähes kokonaan.

Juuka, Salla, Suomussalmi, Rautjärvi, Kärsämäki, Heinola, Kajaani, Kyyjärvi. Siinä vain muutamia kuihtuvista alueista, joiden muuttovirta pitäisi saada pysähtymään, jotta kunta pysyisi mielekkäänä paikkana asua tulevaisuudessakin. Päättäjien kokeilut ovat kuitenkin epäonnistuneet monella alueella kerta toisensa jälkeen ja hyvistä ideoista alkaa olla pulaa. Kuinka pelastaa autioituvat kylät ja pihat?

Hiljaiset tiet, autioituneet pihat

Autioituvat alueet kärsivät kerrannaisvaikutuksista. Työpaikat kasvukeskittymissä vetävät puoleensa nuoria, sillä pienien kuntien palvelut kalpenevat niiden rinnalla. Työpaikkoja on rajallisesti, välimatkat palveluihin pitkiä ja yksi kauppias toisensa jälkeen sulkee ovensa kannattamattomuuden vuoksi. Alueiden väestö on usein ikääntynyttä ja hoitopalveluiden järjestely vanhuksille on tulossa uudeksi kasvavaksi ongelmaksi. Moni ei halua lähteä omasta torpastaan, joten osittaisen hoitoavun antaminen tai matka terveyspalveluiden äärelle maksaa kunnalle melkoisesti.

Elinvoimainen kunta tarvitsee tietyt peruspalvelut kuten päivittäistavarakaupan, postin, pankin, päivähoidon, terveyspalvelut ja mielellään myös jotain ekstraa, joka antaa paikalle ominaisleiman. Se voi olla kahvila, pientila tai jokin matkailunähtävyys, joka vetää puoleensa myös matkailijoita. Työpaikkojen kehittäminen on alku jollekin uudelle, jonka avulla syrjäseudulle saataisiin uudenlaista imua.

Imua syrjäseuduille järein asein

Monet olettivat kaupunkilaisten tekevän suuremman luokan vihreän aallon 2000-luvulla mutta sitä ei koskaan tullut. Useat hankkivat itselleen kakkosasunnon mutta jatkoivat asumista kaupungeissa. Kuntien kannalta olisikin oivallista jos kakkosasunnon käyttäjien verotuloista osa ohjattaisiin näille kunnille esimerkiksi asuinkuukausien mukaan. Muuttoliiketutkijoiden mukaan olisi tärkeää paneutua siihen, millaista on muuttajien rakenne eri alueille. Sen avulla voidaan arvioida tulevaisuuden tilaan työllisyyden ja vaurastumisen suhteen myös tulevaisuuden kannalta. Muuttovoittoisia alueita ovat esimerkiksi Tampereen ja Turun seudut, joilla on hyvä pöhinä.

Tällöin syntyy helposti positiivinen kierre, jonka ansiosta imua löytyy monen asian saralta kuten:

  • Kaupungin maine
  • Luonnon tarjoamat liikuntamahdollisuudet
  • Palvelut
  • Elämykset
  • Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet
  • Tulevaisuuden näkymät

Muuttajien rakenne on tärkeä sillä kunnat tarvitsevat veronmaksajia ja työllistäjiä. Suuremmassa mittakaavassa voidaan pohtia kuinka paljon kuntia kannattaa tukea esimerkiksi verohelpotuksin ja tiettyjen valtion organisaatioiden siirtämisellä pois suurista kaupungeista työpaikkojen ja alueen elvyttämisen nimissä. Syrjäkuntiin voidaan houkutella nuoria seuraavin keinoin:

  • Edulliset neliöhinnat asumisen suhteen
  • Luontoarvot
  • Rauhallisuus ja turvallisuus
  • Luomalla alueelle uusia työpaikkoja
  • Verohelpotukset
  • Palvelut ilman ruuhkia, esimerkiksi päivähoito
  • Pienet luokkakoot kouluissa
  • Pienen alueen asukkaiden yhteisöllisyys

Kasvukeskittymien lähialueet

Muuttoliikkeen aikana hyvin pärjänneitä ovat olleet kasvukeskittymien satelliittikunnat eli esimerkiksi Tampereen lähikunnat, joihin monet muuttavat ajatuksella että keskittymän palvelut ovat tarpeeksi lähellä, mutta syrjemmän kunnan puolet saadaan samalla hyödynnettyä. Pienellä paikkakunnalla ei kärsitä ruuhkista ja muuttovirran myötä alueen nuoret ottavat paikat yleensä haltuunsa me-hengen avulla. Tehdään itse ja kasvuvoittoisuus saa alueelle uusia yrittäjiä. Toisaalta teatteriin, ravintolaan ja ostoksille voidaan mennä vaikka Tampereelle, johon on sopiva kulkumatka esimerkiksi kerran viikossa.